Suomessa ei vielä ole laajaa teollisen mittaluokan hampun jalostusta, mutta kasvuolosuhteet ovat hampun viljelylle ideaalit — ja hampusta puhutaan yhä useammin kestävän tulevaisuuden raaka-aineena.
Hamppu on ilmastokasvi
Paitsi että ilmastomme sopii hampulle, auttaa hamppu ilmastoa: kasviin kohdistuu suuria toiveita ilmastotalkoiden näkökulmasta, sillä hamppu parantaa maaperää, se ei vaadi torjunta-aineiden käyttöä ja se on erinomainen hiilensitoja. Hamppu kasvaa vuodessa sitomaan hiiltä yhtä paljon kuin 10-vuotias metsä, eikä se vaadi kasvaakseen torjunta-aineita. Nopeimmillaan hamppu kasvaa juhannuksen tienoilla, jolloin pituutta tulee lisää jopa 10 cm vuorokaudessa!
Hamppu on viljelykasvina ekologinen ja lisäksi yksi monipuolisimmista ja ekologisimmista proteiininlähteistä:
Täysipainoinen proteiininlähde: hampunsiemenet sisältävät kaikkia yhdeksää, välttämätöntä aminohappoa, joita keho ei itse pysty tuottamaan. Proteiinipitoisuus on korkea, n. 25-30%.
Sisältää runsaasti hyviä rasvoja: hampunsiemenissä on runsaasti omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, erityisesti linolihappoa (LA) ja alfalinoleenihappoa (ALA), jotka ovat tärkeitä sydämen ja aivojen terveydelle. Omega-6:n ja omega-3 suhde on ihanteellinen (noin 3:1), mikä on optimaalinen tulehdusten ehkäisyyn.
Kuitupitoinen ja gluteeniton: kuorimattomissa hampunsiemenissä on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, mikä tukee suoliston hyvinvointia, tasaa verensokeria ja auttaa kolesterolin hallinnassa.
Täynnä vitamiineja ja kivennäisaineita: hampussa on E-vitamiinia (antioksidantti), magnesiumia (lihastoiminta, hermosto), fosforia, rautaa, sinkkiä ja kaliumia ja B-ryhmän vitamiineja.
Monikäyttöinen: hampunsiemeniä voi käyttää puuroissa, smoothieissa ja salaatin päällä jne. Hampunsiemenjauhoa voi käyttää leivonnassa tai proteiinilisänä. Hampunsiemenöljyä sopii vaikka salaatinkastikkeeksi. Saatavana on myös hamppuproteiinijauheita ja kasvijuomia.
Monipuolinen, ekologinen, terveellinen — mikä hidastaa hampun menestystä?
Kosmetiikan raaka-aineena ja elintarvikkeena hamppu on mainio, mutta hampusta valmistetaan paljon muutakin: tekstiilikuituja, rakennusmateriaaleja, paperia, biokomposiitteja, huonekaluja, lasikuitua, multaa, kasvualustoja, polttoainetta… Kuten eräs otsikko toteaa: “Hamppu — unohdettu superkasvi, joka voi mullistaa viljelyn”.
Miksei tätä mullistusta ole sitten vielä tapahtunut? Miksi hamppu ei ole Suomen seuraava Nokia?
Hampun supertähteyttä hidastavat etenkin vanhanaikaiset ja epäilevät käsitykset. Hamppu yhdistetään usein päihtymiseen, vaikka teollisuushamppu ei päihdytä (eli se sisältää hyvin vähän THC:tä). Lainsäädäntö on ollut pitkään rajoittavaa ja vaikka monissa maissa (myös Suomessa) teollisuushamppua saakin viljellä, liittyy siihen yhä lupakäytäntöjä, valvontaa ja byrokratiaa, mikä karsii viljelijöitä. Lisäksi hampun käsittely ja jalostus vaatii erityisiä koneita. Suomesta puuttuu vielä infra hampun jalostamiseen, eivätkä logistiikka ja jalostusketjut ole vielä kunnolla kehittyneet, kuten vaikkapa viljalla tai öljykasveilla.
Hampun tulevaisuus näyttää silti valoisalta. Ilmastonmuutoksen, kestävyyden ja uudistavan viljelyn korostuessa hamppu kiinnostaa yhä enemmän ja kuluttajien kiinnostus hamppuöljyä, -proteiinia, tekstiilikuituja ja biokomposiitteja kohtaan on nousussa.
Hampun tulevaisuus näyttää valoisalta myös talouden näkökulmasta. Euroopassa hamppua hyödynnetään yhä enemmän tekstiileissä, rakennusmateriaaleissa, elintarvikkeissa ja biokomposiiteissa. Meillä on täällä ideaalit kasvuolosuhteet tälle ekologiselle viljelykasville — mitä me vielä odotamme?
Lue lisää Euroopan komission sivuilta
